158 TAPAA LÄMMITELLÄ

158 tapaa lämmitellä Dokumentaarinen musta tragikomedia Kiovan sotatalvesta 2025–2026 ”Kylmyys on pelottavaa, koska se on näkymätöntä. Ohjus, drooni, tulipalo ja räjähdys ovat näkyviä vaaroja. Kylmyys on kaikkialla eikä missään.” – Iryna Serebriakova Helsinki 98 tuo näyttämölle ukrainalaisen näytelmäkirjailijan Iryna Serebriakovan uuden näytelmän 158 tapaa lämmitellä (2026). Dokumentaarinen teos on musta tragikomedia Kiovan sotatalvesta 2025–2026: elämästä kaupungissa, jossa sähkö- ja lämpöinfrastruktuuriin kohdistuvat iskut, sähkökatkot ja pakkanen tekevät kodista arvaamattoman paikan. 158 tapaa lämmitellä kokoaa yhteen Kiovassa elävien ihmisten kertomuksia, selviytymiskeinoja, muistoja, uutisia, keskusteluja ja mustaa huumoria. Ne muodostavat kipeän, älykkään ja armottoman kuvan ihmisistä, jotka yrittävät jatkaa elämäänsä sodan keskellä. Mitä tehdä, kun lämmitys katoaa ja kotona on enää vain yhdeksän astetta? Tai jopa pakkasta. Ja kun sähkö palaa hetkeksi vain katketakseen uudelleen seuraavan ilmahyökkäyksen alkaessa? 158 tapaa lämmitellä kertoo siitä, kuinka elämä suurkaupungissa muuttuu, kun vettä, sähköä, lämmitystä ja internetyhteyttä ei voi pitää itsestäänselvyyksinä. Kylmyyden lisäksi kyse on nöyryytyksestä, epäoikeudenmukaisuudesta, yksinäisyydestä, työn menettämisestä ja mahdottomuudesta suunnitella tulevaisuutta edes viikkoa eteenpäin. Silti ihmiset jatkavat kokeilujaan, etsivät ulospääsyä tilanteesta, josta ei ole ulospääsyä. ”Mieheni kehui minua. Hän sanoi, että olen kuin hiustenkuivaaja. Minä lämmitän. En pidä tästä vertauksesta. Minä haluan olla mikroaaltouuni. Niin sanoin hänellekin. Mutta hän väittää edelleen, että olen hiustenkuivaaja, koska hiustenkuivaaja lämmittää päätä, kun taas mikroaaltouuni tappaa, jos sinne työntää päänsä.” – 158 tapaa lämmitellä Iryna Serebriakova (s. 1988) on ukrainalainen näytelmäkirjailija. Hänen teoksiaan on esitetty 24.2.2022 jälkeen laajasti eri puolilla Eurooppaa sekä lukuteatterina että näyttämötuotantoina. 158 tapaa lämmitellä on kirjoitettu Helsinki 98:n tilauksesta, ja kyseessä on toinen Helsinki 98 -teatterin ukrainalaisen dokumentaarisen draaman tuotanto. Ensimmäinen oli Serebriakovan näytelmä Miehet päivänvalossa (2025), joka kertoi ukrainalaisista miehistä, jotka eivät voineet tai halunneet lähteä sotimaan. Helsinki 98 haluaa tavoittaa kokemuksen Kiovan talvesta 2025–2026: kylmyyden, pelon, absurdiuden ja ihmisten selviytymiskyvyn. Helsinki 98 on vuonna 2023 perustettu teatteri, joka tutkii kysymystä: ”Mitä taide voi olla 24.2.2022 jälkeen?” Teatterin omalla, 80-paikkaisella näyttämöllä Vuosaaren Tilajakamossa on kolmen vuoden aikana syntynyt yksitoista näyttämöteosta, jotka ovat keränneet yli 10000 katsojaa. Näytelmän maailman kantaesitys Helsinki 98 -näyttämöllä Vuosaaren Tilajakamossa maanantaina 7.12.2026 klo 19. Hanketta tukevat Opetus- ja kulttuuriministeriön hankeavustus kansainvälisten kriisien vaikutusten lieventämiseen taiteen ja kulttuurin alalla, Helsingin kaupunki sekä Oscar Öflundin säätiö. TYÖRYHMÄN KOKOONPANO: Kirjailija: Iryna Serebriakova Suomennos: Ohjaaja ja Martti-Tapio Kuuskoski Ohjaus, tuotanto: Ohjaaja Rooleissa: Niina Hosiaisluoma, Maksim Pavlenko ja Senja Rajalin Lavastus, valot, videot, juliste: Pavel Semchenko Äänisuunnittelu: Samuli Kivelä Pukusuunnittelu, maskeeraus, järjestäjä: Anis Kronidova Koreografi: Nina Bulgakova Tuotanto ja markkinointi: HELSINKI 98 Kesto noin 1 t 20 min Esitystä suositellaan yli 15-vuotiaille. Ohjaaja haluaa pysyä anonyymina Venäjän sodan takia. Tulo-ohjeet Vuosaaren Tilajakamolle (Vuosaarentie 7): Metrolla: Vuosaaren pysäkki, kävele metron Columbus-uloskäynnistä vasemmalle, kävele kohti Vuotalon pääsisäänkäyntiä, jonka vastapäätä on Vuosaaren entinen lukio, nykyinen Vuosaaren tilajakamo. Matka metrolta kävellen Tilajakamolle vie 3 minuuttia. Autolla: Vuosaarentie 7:n kohdalla on parkkipaikka. Pidätämme oikeuden muutoksiin.