Aristoteelinen dramaturgia ja sen vaikutus

Innostava johdatus Runousoppiin, tragedian peruskäsitteisiin ja klassisen kerronnan rakenteisiin. Aristoteles muotoili Runousopissa käsityksensä hyvästä tragediasta lähes 2500 vuotta sitten. Aristoteleesta ammennetaan kuitenkin edelleen, ja Runousoppi on nostettu jopa käsikirjoitusoppaan asemaan. Erityisesti hänen nimeensä vannovat Hollywood-elokuvien ja tv-sarjojen tekijät. Miten Aristoteleen puutteelliset luentomuistiinpanot saavuttivat hallitsevan asemansa ja miksi hänen ajatuksensa edelleen inspiroivat? Tarkastelun painopiste on antiikin tragedioissa: niiden rakenteissa, toiminnan logiikassa ja henkilöhahmoissa. Luennoilla valotetaan lisäksi aristoteelisen mallin soveltuvuutta komediaan sekä myöhempiä dramaturgisia kehityskulkuja, jotka ovat syntyneet joko mallia seuraten tai sitä vastaan kapinoiden. Luentosarja avaa, miten Aristoteleen käsitteet ovat muovanneet käsityksiämme draamasta ja missä kohdin hänen yleistyksensä ovat osoittautuneet ongelmallisiksi. Opetus koostuu luennoista, runsaista esimerkkimateriaaleista ja yhteisestä pohdinnasta. Luentosarja haastaa katsomaan tuttuja tarinarakenteita uudella tavalla. Luentojen jälkeen hahmotat yleisiä kerronnan toimintaperiaatteita, osaat eritellä draaman rakenteellisia elementtejä ja tunnistat aristoteelisia piirteitä. Luentosarja sopii kaikille kerronnan rakenteista sekä draaman ja teatterin historiasta kiinnostuneille. 9.9. Toimintaa, jäljittelyä ja elämää suurempia tunteita. Tutustumme Runousopin yleispiirteisiin ja sen epätodennäköiseen nousuun lähes pyhän tekstin asemaan. Luomme myös katsauksen antiikin kreikkalaiseen tragediakirjallisuuteen ja sen erityispiirteisiin. 23.9. Käänteitä, tunnistamisia ja yllätyksiä. Tragedian osat I. Perehdymme siihen, mitä dramaturgia Runousopin näkökulmasta merkitsee ja miten juonen osatekijöitä voi eritellä Aristoteleen pohjalta. 7.10. Pelkoa, kauhua ja kohtalokkaita erehdyksiä. Tragedian osat II. Miten Aristoteleen näkemys ihanteellisesta tragediahenkilöstä poikkeaa nykydramatiikan henkilöhahmoista? Entä mikä saa aikaan tragedian tunnevaikutuksen – ja mitä kuuluisa ja kiistelty katharsis voisi tarkoittaa? 21.10. Onnesta onnettomuuteen? Lyhyt johdatus kärsimykseen: millaiseen kärsimykseen Aristoteles viittasi ja millaisena se näyttäytyy antiikin kreikkalaisissa tragedioissa? Entä pitääkö tragedian välttämättä päättyä onnettomasti? 4.11. Kootut väärinymmärrykset eli mitä Aristoteles ei todellakaan sanonut? Runousopin ajatuksia on historian kuluessa tulkittu milloin tiukemmin ja tarkoitushakuisemmin, milloin väljemmin. Tulkinnat ovat alkaneet elää omaa elämäänsä ja etääntyneet paikoin lähtökohdistaan. Tutustumme keskeisiin poikkeamiin, jotka Aristoteleen nimiin tavataan laittaa ja joita nykypäivänä etenkin viihdeteollisuus viljelee. 18.11. Aristoteleen ajattelu ja tragedioiden maailmat: miten Runousopin käsitteet ja säilyneet kreikkalaiset tragediat sopivat yhteen? Entä mitä tiedämme Aristoteleen ”kadonneesta runousopista” eli hänen suhteestaan komediaan? Tietoa luennoitsijasta: FM Heta Reitala on tutkija, tietokirjailija ja korkeakouluopettaja, joka on keskittynyt dramaturgian, lavastustaiteen ja laajemminkin teatterin historiaan. Kurssin varaustilanne: ilmoittaudu jonoon. Opetuskieli: suomi Opettaja: Reitala Heta Hinta: Syksy 0,00 € Alennukset: Ei alennusta