Helene Schjerfbeck ja hiljaisuus

Helene Schjerfbeckin teoksille omistetussa näyttelytilassa on esillä Riihimäen taidemuseon Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelmaan kuuluvia Schjerfbeckin teoksia ajoittain vaihtuvien ripustuksin ja teemoin. Yleisölle 6.5.2026 avautuneessa kokonaisuudessa teoksia esitellään teemalla Hiljaisuus. Esillä näyttelyssä on muun muassa vastikään New Yorkissa The Met taidemuseossa lainassa ollut teos Tehdastyöläiset matkalla työhön/Keskeneräinen omakuva. Schjerfbeckin teosten ohella esillä on myös Riihimäen taidemuseon kokoelmiin kuuluva H. Ahtelan (Einar Reuterin) teos. Näyttelytilassa kuullaan Izumi Tatenon esittämä pianokappale on Erkki Melartinin (1875–1937) sävellys Den tysta skogen (Hiljainen metsä, Op. 98 nro 1), jonka säveltäjä aikanaan omisti Helene Schjerfbeckille. Helene Schjerfbeckin (1862–1946) lukuisissa teoksissa hiljaisuus on jollakin tasolla viitteellisesti läsnä niin aiheissa kuin pelkistetyssä muotokielessä, hillityssä värienkäytössä ja teosten tunnelmassa. Se on implisiittisesti olemassa taiteilijan monissa modernistisissa, pelkistetympää ilmaisua ilmentävissä maalauksissa, jossa vain oleellinen on esitetty, kuten teoksissa, jotka ilmentävät kuvatun tai tekijän sisäistä kokemusmaailmaa. Schjerfbeck on kuvannut moniin maalauksiinsa henkilöitä, usein vain yhden tai kaksi kerrallaan, syventyneinä ja hiljentyneinä lukemaan, tekemään käsitöitä tai vain istumaan omiin mietteisiinsä vaipuneina. Kuvatut henkilöt ovat kohdistaneet katseensa alaspäin – tai oikeammin sisäänpäin – sulkien katsojan ulkopuolelleen. Tunnelma on näissä seesteinen, toiminta ja liike on pysähtynyt. Teoksia yhdistää intensiivinen syventyminen, keskittyminen ja hiljentyminen. Useissa Schjerfbeckin asetelmissa, joita aiemmin kutsuttiin yleisesti myös hiljaiseloiksi, näkyy tuoreita tai hiljalleen lakastuneita kukkia. Ne harvat maisemat, joita taiteilija elämänsä aikana kuvasi ovat nekin useimmiten hiljaisia näkymiä. Jopa monien teosten värivalinnat, hillitty väripaletti ja toisinaan taiteilijan sivellintyöskentely assosioituvat hiljaisuuteen. Näyttelyn tekstit on kirjoittanut näyttelyamanuenssi Katja Vuorinen-Parm, lukuun ottamatta tekstiä Helene Schjerfbeck ja Erkki Melartin, jonka on kirjoittanut taidehistorioitsija, FT Mari Tossavainen. Näyttelyn yhteydessä tullaan järjestämään yleisöopastuksia sekä myöhemmin myös luentoja ja muuta ohjelmaa. Kuvataiteenpäivänä 10.7.2026 Riemu-museoissa järjestetään Helene Schjerfbeck -monologi (käsikirjoitus ja Helenen rooli: Marika Sampio-Utriainen).