Modernin ajan suuret aatteet

Luennoilla aatteita pohditaan yhtäältä yhteiskuntafilosofisina käsityksinä ja toisaalta konkreettisten historiallisten esimerkkitapausten kautta, jotka osoittavat, mitä aatteet voivat tarkoittaa käytännössä. 27.10. Rationalismi. Järki korvasi modernina aikana uskonnolliset perinteet yhteiskunnan suunnan määrittäjänä. Mitä järki on? Millainen vaikutus rationaalisuudella on ollut modernien yhteiskuntien muotoutumiseen? 3.11. Liberalismi. Yksilönvapauteen ja markkinoiden vapauteen luottava liberaali järjestelmä on muodostanut länsimaisen sääntöpohjaisen järjestelmän perustan. Millaisia ovat liberalismin arvot? Millaisia ristiriitoja arvojen ja käytännön välillä liberaaleiksi itsensä mieltävistä yhteiskunnista on löydettävissä? 10.11. Konservatismi. Perinteisten elämäntapojen, uskonnollisten käsitysten ja paikallisten siteiden kauhduttua modernin yhteiskunnan muutosten keskellä moni alkoi kokea kaipuuta maailmaan, jossa ”olemisen suuri ketju” oli ehjä ja yhteisöillä oli selkeä moraalikoodisto, jota yksilöiden odotettiin noudattava. Mitä konservatismi pyrkii säilyttämään? Onko sellainen säilyttäminen enää mahdollista, jota ei ole enää olemassa? 17.11. Nationalismi. Kansakunnan idea on ollut yksi keskeisistä kokoavista ja järjestystä luovista modernin ajan aatteita. Nationalismi edustaa vastavoimaa sekä yksilöllisyydelle että vieraille vaikutteille. Miksi nationalismin lumo on niin vahva, että se on onnistunut mobilisoimaan laajoja ihmismassoja vuosisadasta toiseen? 24.11. Kommunismi ja anarkismi. Kapitalistisen talousjärjestelmän ja nationalistisen kansallisvaltion hierarkkisia rakenteita ja valtasuhteita vastaan kamppailevat voimat ovat muovanneet radikaalilla tavalla moderneja yhteiskuntia. Mitä kommunismi ja anarkismi todella tarkoittavat? Onko kommunismilla ja anarkismilla tulevaisuutta? FT Mika Pekkola Vapaa pääsy. Tervetuloa!