Nobel-iltapäivä pääkirjasto Metsossa

Nobel-iltapäivän esitelmissään asiantuntijat kertovat kansantajuisesti tieteen Nobel-palkinnoilla palkittujen tutkimusten aihepiiristä, tekijöistä, saavutuksista sekä niiden merkityksestä. Keskustelua johdattelee professori Tapio Rantala. Nobel-iltapäivä lauantaina 12.12.2026 klo 12 alkaen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa. Ohjelma Fysiikka: Valontuikahduksia Etelämantereen jäässä klo 12–13 Kemia: Kummastako kädestä lääkkeeksi klo 13–14 Lääketiede: Päivänsäde ja menninkäinen 2.0: Valoa kalloluolaan – Optogenetiikka aivotutkimuksessa klo 14–15 Valontuikahduksia Etelämantereen jäässä Akatemiatutkija Kai Krister Loo Fysiikan Nobel-palkinnon voitti Francis Halzen ratkaisevista panoksista IceCube -neutriino-observatorioon ja korkeaenergisten astrofysikaalisten neutriinojen löytämisestä. Halzen käsitti, että Etelämantereen jäätä voidaan käyttää korkeaenergisten, kaukaa aurinkokuntamme ulkopuolelta saapuvien, neutriinojen havaitsemiseen. Nämä neutriinot kantavat mukanaan tietoa siitä ympäristöstä, jossa ovat syntyneet. Halzenin visio johti lopulta kuutiokilometrin suuruisen IceCube -ilmaisimen toteutumiseen. Kummastako kädestä lääkkeeksi Professori Ari Koskinen Kemian Nobelin saivat ranskalainen Henri Kagan ja japanilainen Kenso Soai orgaanisen synteesin autokatalyysissä, jolla on erityisiä sovelluksia lääkkeiden valmistuksessa. Päivänsäde ja menninkäinen 2.0: Valoa kalloluolaan – Optogenetiikka aivotutkimuksessa Professori Kaisa Hartikainen Tutussa laulussa valossa elävä päivänsäde ja pimeyden menninkäinen joutuvat eroamaan, koska ne eivät kestä toistensa maailmoja. Vastaava biologinen asymmetria on pitkään rajoittanut kokeellista aivotutkimusta. Kallon pimeydessä verkostoituvat hermosolut eivät luonnostaan reagoi valoon. Tämän vuoden Nobelin palkinnon saanut keksintö, optogenetiikka, muutti tilanteen. Menetelmän avulla hermosoluihin voidaan viedä valoherkkiä proteiineja, jolloin valonsäde ja aivosolu saadaan vihdoin toimimaan yhdessä. Näin tutkijoille avautui mahdollisuus ohjata aivojen toimintaa valon avulla. Luennolla käyn läpi menetelmän fysiologiset periaatteet ja sen tuomat mahdollisuudet. Vaikka optogenetiikkaa hyödynnetään toistaiseksi ensisijaisesti koe-eläinmalleissa, sen perusajatus on tuttu ihmisillä kliinisesti ja kokeellisesti käytetystä neuromodulaatiosta. Optogenetiikka vie kuitenkin hermoverkkojen toiminnan muokkauksen täysin uudelle tarkkuustasolle. Kytkemällä spesifisiä hermosoluja valon avulla päälle tai pois, pystytään suoraan todentamaan niiden tarkka rooli, esimerkiksi monimutkaisissa tiedonkäsittelyprosesseissa ja kognitiivisissa toiminnoissa. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa! Tapahtumassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita: Kirjaston turvallisemman tilan periaatteet (Tampere.fi) (tampere.fi ↗) Tilan esteettömyystiedot löytyvät kirjaston omilta verkkosivuilta. Järj. Tampereen yliopisto ja Tampereen kaupunginkirjasto